Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Luopioinen on alunperin ollut osa Hauhoa. Nimi Luopioinen mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1434.
Ensimmäinen Luopioisten oma pappi oli Hauhon ja Tuuloksen kappalaisten palkkaama apulainen Anders Kuohiander (myöh. Cojander), joka sai vähitellen 1690-lvulla kappalaisen aseman. Luopioisista tuli Hauhon kappeliseurakunta.
Historialliset yhteydet Hauholle ovat vahvat myös siksi, että Hauhon kirkkoherra Ivar Wallenius oli keskeinen vaikuttaja nykyisen kirkon rakentamisessa. Kirkko valmistui v .1812. Edellinen tuhoutui tulipalossa syksyllä 1806.
Vuonna 1880 Luopioinen määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkko-herrakunnaksi. Päätös astui kuitenkin voimaan vasta v. 1921.
Pälkäneen ja Luopioisten kuntien liittyessä yhteen v. 2007 myös seurakunnat yhdistyivät ja Luopioisista muodostettiin kappeliseurakunta.
Nimi ”Luopioinen” lienee syntynyt sanasta ”luopa”, joka tarkoittaa kapeaa, vähävetistä salmea. Niitä on pitäjää hallitsevan Kukkia-järven alueella runsaasti.
Juhlakirja vuodelta 2013 on loppuunmyyty, mutta se löytyy Luopioisten ja Pälkäneen kirjastoista.
Jumalanpalvelus savuavilla raunioilla
Uuden kirkon rakentaminen sivu 1
Uuden kirkon rakentaminen sivu 2
Alttaritaulut sivu 1
Alttaritaulut sivu 2
Alttaritaulujen maalaaja Viktor Bosin (seurakunnan tiedotuslehti 2015)
Katon enkelit sivu 1
Katon enkelit sivu 2
Urut ja Hymander sivu 1
Urut ja Hymander sivu 2
Luopioisten kirkko ja kappeliseurakunta (esite)
The Parish and the Churh of Luopioinen
Maria Soitto (1886-1956) - Luopioisten ensimmäinen diakonissa (Täydennetty versio 2023. Perustuu kirjeenvaihtoon ja muihin lähteisiin).
Toimi Ahvenjärvi (1921-2022) - Kanttori, jolle Kukkian rannat olivat rakkaat
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä