Toivo

Olen valmistautumassa rippikoululeiriin. Meillä on pitkään ollut leireillä iltapäivisin hetki, jonka nimi on ”Päivän Symboli”. Näissä viiden minuutin tuokioissa esittelemme vuorollaan yhden kristillisen merkin tai vertauskuvan. Usein tämä symboli kiteyttää myös päivän teeman, johon päivän asiat liittyvät. Esittelyn jälkeen uusi symboli laitetaan ikkunan päälle riviin edellisten päivien symbolien viereen.

Yksi näistä vertauskuvista on ankkuri, kristillisen toivon symboli. Se, miksi juuri ankkurista on tullut toivon merkki, perustuu ilmeisesti tähän Heprealaiskirjeen kohtaan: Jumala ”tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni siitä toivosta, joka on edessämme. Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverho tuolle puolen. Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni…” (Hepr 6).

Ankkuri on yksi laivan tärkeimmistä varusteista. Se pitää laivan paikallaan myrskyssä ja antaa merimiehille varmuuden turvallisesta satamasta. Ankkuroitu laiva on turvassa niemen tai saaren suojassa, niin ettei se ajaudu karikolle.

Ankkuri heitetään meren pohjaan, niin että se tarttuu kiinni. Laivan kannella siitä ei ole hyötyä, eikä sitä kannata heittää lastiruumaankaan. Siitä on hyötyä vain sillloin, kun se on tukevasti kiinni laivan ulkopuolella.

Samaan tapaan toimii myös kristillinen toivo: Se ei kiinnity meren pohjaan, vaan toiseen suuntaan. Toivo kurottautuu tulevaisuuteen ja tarttuu Jumalan näkymättömään todellisuuteen.

Sanoissa ”toivo” ja ”toive” on yhden kirjaimen ero. Kun puhutaan kristillisestä toivosta, ero on kuitenkin valtavan paljon suurempi. Toivon ankkuri ei kiinnity omaan sisimpään, omaan ”lastiruumaan”, vaan meidän ulkopuolelle. Kun kaikki näyttää epävarmalta ja elämän aallot heittelevät, toivon ankkuri kiinnittyy lujasti Kristukseen.

Toivo on läheistä sukua uskolle. Toivo odottaa lupausten täyttymistä. Raamattu sisältää paljon toivon sanoja ja Jumalan uskollisuuden lupauksia. Myös monissa virsissä toivo on vahvasta läsnä. Yksi voimakkaimmista toivon virsistä on virsi 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan:

3. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

4. Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.

San. Dietrich Bonhoeffer, Suom. Anna-Maija Raittila.

Toivon varassa eteenpäin!

Janne Vesto

Luopioisten pappi