Uutislistaukseen

Seimiasetelma

 

Omaan jouluuni on kuulunut koko aikuisikäni kodissa oleva seimi. Se  on kyllä  muuttunut vuosien myötä. On ollut savesta muovailtu luolatalli. Niin kuin Jeesuksen syntymäpaikka lienee ollutkin aikoinaan luola. Nykyään  seimenä on ladon vanhoista seinälaudoista tehty talli. Seimen henkilöinä ovat olleet barbeista nykyisiin lyijyjalkanukkeihin. 

Kun tuon seimen vintiltä sisään ennen ensimmäistä adventtisunnuntaita käynnistyy hamojen matka.  Maria ja Joosef lähtevät matkalle jostakin huoneen  nurkasta.  Seimessä on vain lampaat ja paimenet. Adventti- ja jouluaikana hahmot kulkevat ja liikkuvat.  Jeesus lapsi syntyy, enkelit ilmestyvät, tietäjät tulevat. Seimi on kuin näytelmä, jossa kohtaukset ja asetelmat muuttuvat päivittäin loppiaisen jälkeiseen aikaan asti. Kun lapset olivat pieniä asetelmassa oli jos jonkinlaisia lelua. Myös pappilan kissat ovat tykänneet nukkua seimen pahnoilla.

Pälkäneen kirkossa on ollut jo 1990-luvulta alkaen koko kirkossa liikkuva seimiasetelma. Noin kymmenen vuotta sitten seurakuntalaiset valmistivat oikean kokoisen tallin seurakuntatalon eteen.   Sappeen kylässä saa ihailla  jopa kahta seimiasetelmaa. Kotikaupungissani Haminassa yritykset ja yksityiset ihmiset rakentavat seimiasetelmia ikkunoihin, ulko- ja sisätiloihin. Tänä vuonna niitä on  noin 60 kappaletta  ympäri kaupunkia.  Seimet ovat nykyään tunnettu joulun ”koriste” ympäri maailmaan, jopa siellä missä ei vietetä kristillistä joulua. Jouluseimi on taidemuoto, jolla kuvataan Jeesuksen syntypaikan olosuhteita. Tallissa pönöttävät karitsat, aasit, härät ja sinne satunnaisesti sijoitettavat kamelit ja  possutkin.

Vanhimman säilyneen seimiasetelman teki 1200-luvun lopulla kuvanveistäjä Arnolfo di Gambio marmorista Santa Maria Maggioren kirkkoon Roomassa. Syyskuussa vierailin kirkossa ihailemassa tätä seimeä.

 Fransiscus Assisilainen rakensi jouluna 1223  seimen maalaistalon tallina toimineeseen luolaan italialaisessa Greccion kylässä.  Fransiscuksen jouluseimessä Maria ja Joosef olivat oikeita ihmisiä ja eläimet maatilan eläimiä. Jeesus-lasta ei seimessä ollut, sillä Fransiscuksen mukaan uskovan silmä näkee Jeesuksen missä tahansa. Seimen äärellä Fransiscus luki jouluyönä Luukkaan jouluevankeliumin, jotta sen tapahtumat voitiin elää uudelleen. Seimiperinne käynnistyi tästä kuvaelmasta  ensin Italiassa  ja sitten kaikkialle Jeesuksen Kristuksen syntymää  juhlivien uskovien keskelle.  Varsin pian oikeat ihmiset ja eläimet korvattiin puunukeilla.  .

Jouluevankeliumin tapahtumia kuvaava seimiasetelma on sisältörikas– olipa se muodoltaan minkälainen tahansa. Seimiasetelmaan liittyy Marian asenne Jumalan edessä. Joosefin epäilys ja usko enkelin ilmoitukseen. Paimenten todistus ja ilouutisen välittäminen eteenpäin. Tietäjät uskoivat lupaukseen, vaikka se johti heidät pieneen kylään ja mitättömien puitteiden äärelle. Tallissa olleet eläimet näkivät, miten Vapahtaja syntyi maailmaan. Jouluseimi tiivistää joulun sanoman. Seimiasetelma sanoittaa uskoa  katsojan silmille,  tekijän käsille ja kaikkien  sydämelle.

Jari Kemppainen

Pälkäneen kirkkoherra, Kangasalan rovastikunnan lääninrovasti.

2025-12-25 14:01:57.0