Uutislistaukseen

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kirsi Urkon puhe rovasti Jari Kemppaisen 60 v juhlassa 10.4.2023

Jari, seurakuntamme kirkkoherra, pappilan isäntä, Isä-Camillomme, Kempsumme, paimenemme… 
Rakkaalla papilla on monta nimeä.
Onnittelen sinua paitsi luottamushenkilöiden myös seurakuntamme ja pälkäneläisten puolesta.

Olet meille tuttu pitkältä ajalta, olethan kulkenut kolmasosan tähänastisesta elämästäsi meidän pälkäneläisten kanssa. Sinä olet oppinut tuntemaan, mitä on sydänhämäläisyys, se on tasoittanut karjalaispojan kiireitä. Olet itsekin sanonut, että täällä ei hötkyillä – tiistaiksi sovittu voi tapahtua jonain tiistaina ensi vuonna. Mutta yleensä se jokin tapahtuu, sitten jo melko valmiina - ajatellen aina kauniimpana.   Ikäkin kai tasoittaa osaltaan tuota hötkyilemisviettiä!

Kuusikymppisestä sanotaan, että oma rajallisuus tulee enemmän tuta, eläkeikä alkaa häämöttää ja  toisenlaiset ruuhkavuodet ovat käsillä. Huoltosuhde omien vanhempien kanssa on kääntynyt toiseen suuntaan, niin kuin sinullakin. Matkan taakse huolehdit omista vanhemmistasi ja huoli täällä kilometrien päässä on usein piinaava. Lapset ovat maailmalla, milloin missäkin ja milloin mihinkin kuljetat muuttokuormaa. Huolehdit sukupolvien  ketjussa molempiin suuntiin. Näin elämä menee, iloineen ja murheineen.
Pidät kunnostasi huolta, vaikka ehkä huomaatkin, että kroppa välillä yskii ja kolisee. Autoja viedään huoltoon, kun niissä alkaa tulla samoja muutoksia kuin meidän ikäisissämme! Mutta sinä huollat kaasariasi ja vaihdelaatikkoasi milloin laduilla milloin Varpun ja Tommin seurassa jumppa-altaissa. Jarrupalojasi hoidat kai tehokkaimmin saunan lauteilla ja jäisissä järvissä. Olet selättänyt useimmat Pälkäneen hiihtoladut, onkohan kukaan kuntalainen käynyt niin paljon eri puolilla koko pitäjää?

Olet ollut Pälkäneellä kaksikymmentä vuotta, sitä juhlistimme aiemmin helmikuussa. Olet tähän astisen urasi huipulla. 
Olet hiljattain saanut Tampereen tuomiokapitulilta vastuullisen määräyksen toimia Kangasalan rovastikunnan lääninrovastina. Se tuo paljon vastuuta, olet piispa Matti Revon apuna sekä valvovana silmänä että toiminnan kehittäjänä. Tämä tehtävä on täyttänyt entisestään kalenteriasi, aika paljonkin. Kirkolliskokouksen pappisedustajuus vaatii myös paneutumista ja vuosittain muutamia konkreettisia viikkoja olla läsnä Turussa. 

Olet nimetty myös sellaiseen asiantuntijuuteen, jota et varmaankaan itse osannut koskaan odottaa: pääkalloasiantuntija! Haudoista ryöstettyjen pääkallojen takaisin vaatiminen Ruotsista on vienyt sinua kiireaikataululla tv-studioon ja median tentattavaksi. Tämä kaikki on vaatinut syvän sukelluksen historiaan josta  olet muutenkin hyvin kiinnostunut. 

Suurimpana saavutuksena tämän kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut kuitenkin meidän pälkäneläisten luottamuksen ja rakkauden saavuttaminen. Olet hyvin pidetty, kuljet meidän kanssamme arkena ja pyhänä,    kohtaat ja olet kohdattavissa, olet siellä missä me olemme. Et erottele ihmisiä heidän taustojensa tai      tekemistensä perusteella, sinulle ihminen on ihminen – Jumalan kuva!                                                                                    

 Elät kirkkomme tavoitteiden mukaisesti eli ovet ovat auki – molempiin suuntiin!

Mikä tähän kaikkeen tuo voimia? Sanoit joskus minun kauhistellessa tehtäviesi määrää, että ” Ei minulla ole  kiire, minulla on vain hyvin järjestetty kalenteri!”
Olet Kristuksen seuraajakseen kutsuma ja tämän tehtävän olet niin sisäistänyt, että et koe tarvetta erotella tehtäviäsi tai kohtaamisiasi. Sinä kohtaat ja teet, omana itsenäsi. Olet valmiina ja elämänkokemuksen myötä valmistunut! Löydät oikeat sanat ja oikeaan järjestykseen. Samat sanathan meillä jokaisella on käytössä, mutta sinulla on taito panna ne sellaiseen järjestykseen, joka jää mieleen ja koskettaa. 
Olet sisäistänyt tehtäväsi ja asiasi niin, että pystyt seisomaan paikallasi, missä vain tehtävässä. 
Luottamushenkilönä kanssasi on hyvä tehdä työtä. Annat tilaa, mutta tunnet päätöksenteon rajat, siinä on  turvallista meidän toimia.

Kiitos diakonian ja avunsaajien puolesta tästä syntymäpäivälahjastasi. Se menee todelliseen tarpeeseen niin kuin kaikki hyvin tiedämme!


Olen tehnyt sinulle pienen runon, jonka tähän lopuksi luen:


Taivaan isän tavoittama, 
Jumalamme johdattama, 
meidän Isä armostansa, 
paimenemme kutsustansa.

Jeesus Kristus vierelläsi, 
Pyhä Henki voimanasi. 
Sanan säikeet käsissäsi, 
saarnat syvät sisälläsi.

Saamme sanan sunnuntaisin, 
matkaeväät maanantaihin, 
aamenesta arkipäivään, 
palvelemaan, levähtämään.

Lampaat kulkee jäljissäsi, 
seuraa ohjenuoriasi, 
virvoitusta sanastasi,
ravintoa rististäsi.

Volkkarilla putputtelet, 
kirkkotietä kaasuttelet 
kaikenlaisiin karkeloihin, 
kyläjuhliin muisteloihin.  

Tunnet kylän monet vaiheet,
niistä saadaan jutun aiheet. 
Vanha tieto mielessäsi,
historia muistissasi.


Kirjoja on tuhansissa, 
hyllyt notkuu painuksissa, 
Raamatusta keittokirjaan, 
Aapisesta aikakirjaan.

Tieto lisää julkisuutta: 
Kempsu teevees ei oo uutta! 
Kallon vaiheet puhututtaa, 
haudan ryöstö harmistuttaa. 

Jäinen vesi kiireet voitti,  
täysi ventti lauteet koitti,  
saunan sihahdus vie paineet.  
Tästäkin saat saarnan aiheet! 

Kiirettä on monen monta, 
kalenteri aukotonta. 
Tiedossa on missä olla. 
- vaan missä rillit, motorola?  

Olet meille hyvin rakas! 
Anneta ei sua takas 
Hyvinkäälle Haminalle. 
Pysy aina pappinamme! 

Sydämiimme painettuna,
kultalangoin kirjailtuna,
olet meidän paimenemme,
sen nyt tässä julistamme!

2023-04-13 22:28:42.0