Uutislistaukseen

Kärsimyksen sunnuntai


Viides paastonajan sunnuntai, jota vietimme 3.4., on nimeltään kärsimyksen sunnuntai. Olemme matkalla kohti pääsiäistä ja sovitusta. Syvän paastonajan alkaessa on edelleen luontevaa tutkia omaa hengellistä tilaa, omaa suhdetta kirkon ydinviestiin, suhdetta toisiin ja itseen. Sovinnon ja rauhanrakentamisen asenne vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä vuoden ympäri − kaikissa arjen tilanteissa. 

Pälkäneen kirkon alttari

Pälkäneen kirkon alttari

Koronapandemian aikana olen käynyt kirkossa hieman vähemmän, mutta netissä suoratoistetut messut kotikirkosta tai televisioidut jumalanpalvelukset ovat olleet tärkeä kokemus. Viime sunnuntaina sain taas kerran olla mukana ”livenä”. Monille kristityille säännöllinen jumalanpalvelukseen osallistuminen on arkielämää kantava voima. Maailman ajankohtaiset, järkyttävät kriisit ovat ehkä luoneet ihmisille tarpeen tutkia sovinnon asennetta enemmänkin kuin aikaisemmin. Sotakuvien kärsimys on saanut meidät herkistymään empaattisesti kyyneliin saakka. Samanaikaisesti tilanne on herättänyt arvostamaan ihmisten luottamuksen voimaa, halua auttaa toisia ja halua rakentaa hyvää. 
Pälkäneen kirkon alttaritaulun kehys on riemukaaren muotoinen. Nyt ei kuitenkaan ole kyse sodan voittamisen vuoksi pystytetystä kunnian portista, voitonmerkistä. On parempi tulkita läheiseksi tulleen alttaritaulun muoto rakkauden voitoksi kuolemasta ja kärsimyksestä. Itse maalauksessa Jeesus vastaanottaa enkeliltä maljan ja ristin. 


Messun keskeisin osa on ehtoollisenvietto. Siinä konkretisoituu kirkon ydinviesti Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jeesuksen opetus, hänen elämänsä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tulevat juhlan aiheeksi. 


Jokaisella seurakuntalaisella on mahdollisuus osallistua aktiivisesti messuun. Nykyajan messu on saavutettava ja kokemus siitä voi tapahtua kaikilla ihmisenä olemisen tavoilla, eri aistien muodossa. Kristillisyyden ytimessä olevat asiat ovat yleisinhimillisiä, kaikkia koskettavia. Haastan seurakuntalaiset liittymään yhteiseen rukoukseen messussa, joka on joka pyhä aina uusi juhla maailmanmenon kärsimyksen keskellä. 


Jaakko Simola, kirkkovaltuutettu

2022-04-07 11:21:31.0