Uutislistaukseen

Viikon sana- Kevättä kynttelistä!

7.2.2021 21.24

 Sunnuntaina vietetään kynttilänpäivää. Vanhan sanonnan mukaan, kynttilänpäivästä alkaa kevään odotus. Valo lisääntyy ja päivät pitenevät. Päivän evankeliumiteksti kertoo, kuinka vanha Simeon sai kohdata temppelissä Jeesus-lapsen. Simeon oli odottanut pitkään luvattua pelastajaa. Vihdoinkin Simeonin toive toteutui, kun Jeesuksen vanhemmat toivat lapsen temppeliin. Simeon ylistää Jumalaa ja kiittää. Hän saa vihdoin rauhassa lähteä, kun Jumalan antama lupaus maailman vapahtajan näkemisestä toteutui.

Kynttilän päivänä alkaa myös yhteisvastuukeräys. Jo 70 vuoden ajan yhteisvastuu on auttanut köyhemmässä asemassa olevia. Aluksi apua tarvittiin sodan runtelemassa kotimaassa ja vuodesta 1963 on muistettu myös ulkomailla asuvia lähimmäisiämme. 
Tämän vuoden keräyskohteena ovat vanhukset, jotka elävät tiukassa taloudellisessa asemassa. Elämä yllättää eikä aina vain hyvällä tavalla. Sairaudet, työttömyys ja muut yllättävät elämän käänteet voivat aiheuttaa velkakierteen. Sairaala- ja lääkemaksut nousevat yllättävän suuriksi ja kaikkea ei todellakaan hyvinvointivaltiossammekaan korvata. 
Menetykset, leskeksi jääminen esimerkiksi voi yllättäen tehdä omassa kodissa pärjäämisen mahdottomaksi, kun tuloina onkin enää se yksi eläke. Työura katkeaa monilla ennen aikaisesti ja työaikana otettuja lainoja ei kykenekään maksamaan.
Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

Kokemukseni on, että juuri nämä omillaan ja todella pienellä toimeentulolla pärjäämään tottuneet ikäihmiset eivät kovin helposti hae apua. Ongelmat ehtivät kasaantua ja kasvaa suuriksi, ennen kuin apua uskalletaan pyytää. Omia lapsia saatetaan auttaa yli omien varojen. 

Digisyrjäytyminen on tämän ajan ongelma. Tuntuu, että kaikki asiat apteekki- ja pankkiasioista alkaen pitää hoitaa netissä. Juuri ikäihmisiä tämä koskettaa eniten. Ei ole taitoja, ei laitteita ja yhteiskunnan kelkasta putoaa yhä helpommin. Apua ei haeta,  koska sen saaminen on tehty vaikeaksi. 

Yhteisvastuukeräyksen tuotolla, josta peräti 20 % jää omaan seurakuntaan auttamaan lähialueen vanhuksia, opetetaan digitaitoja ja autetaan avustamalla taloudellisesti.

Toivottavasti yhä useampi ikäihminen voisi Simeonin tavoin ylistää Jumalaa hänen huolenpidostaan, avustaan ja merkityksellisestä elämästä myös viimeisinä vuosina. Jumala on kanssamme elämämme loppuun saakka. Jokaisella elämällä on merkitys. Joskus toinen ihminen saa olla auttaja ja enkeli lähimmäiselleen. Vaikkapa osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen. 
Elämää nähnyt Simeon kiittää Jumalaa: ”Nyt sinä päästät palvelijasi rauhaan menemään.” 


Virpi Kangasniemi diakonissa Pälkäneen seurakunta