Uutislistaukseen

Kirkkoneuvoston päätöksiä 25.1.

29.1.2021 14.12

Seurakunta ei ryhdy enää korjauksiin seurakuntatalolla tai Seitsyessä

Pälkäneen seurakunta hakee säästöjä kiinteistökuluistaan. Viime vuoden lopulla hyväksytyssä kiinteistöstrategiassa linjattiin, että seurakunta luopuu seurakuntataloista, Seitsyen leirikeskuksesta ja Aitoon Pysäkistä. Lisäksi kiinteistöjen lämmityskustannuksia pienennetään maalämmön ja ilmalämpöpumppujen avulla.

Kirkkoneuvosto on ryhtynyt valmistelemaan sisäilmaongelmista kärsivän Pälkäneen seurakuntatalon purkua ja Seitsyen leirikeskuksen myyntiä.

Seurakuntatalolla ei enää tehdä tuhansien eurojen sisäilmatutkimuksia, vaan seurakunta selvittää rakennuksen purkukustannuksia ja korvaavien tilojen vuokrausta. Kokoontumistiloja tarvitaan lasten ja nuorten toiminnalle ja monelle muulle toimintamuodolle.


Myöskään Seitsyen leirikeskuksessa ei enää ryhdytä rahaa nieleviin korjauksiin. Rakennuksen lisäksi kustannuksia on tiedossa tien perusparannuksesta. Kirkkoneuvosto päätti pyytää muutamalta kiinteistönvälittäjältä hinta-arvion leirikeskuksesta. Jos Seitsye käy kaupaksi, leiritoiminta siirtyy muiden seurakuntien leirikeskuksiin tai leirikäyttöön sopivaan pälkäneläiskohteeseen.
Kirkkoneuvosto tilasi suunnitelman Luopioisten kirkon lämmitysjärjestelmän muutoksesta Parol Ky:llä. Suunnitelma maksaa 9300 euroa. Maalämmön rakentamiseen voidaan saada Kirkkohallituksen avustusta tai valtion energia-avustusta.
Tommolan kappelille hankitaan kaksi uutta ilmalämpöpumppua Hämeen LVIS-talolta. Ilmalämpöpumput maksavat 4700 euroa. Lisäksi vanhan ilmalämpöpumpun siirrosta ja sähkötöistä aiheutuu vajaan tuhannen euron kustannukset. 
Aitoon martat ovat toimittaneet kyläläisten ja yhdistysten puolesta vetoomuksen, jossa toivotaan, että Aitoon Pysäkin toiminta voisi jatkua ja sitä kehitettäisiin yhdessä seurakunnan kanssa. Myyntisuunnitelmista huolestuneet aitoolaiset korostavat, että keskeinen olohuone palvelee monia yhdistyksiä. Seurakunta ottaa vetoomuksen huomioon lopullista ratkaisua tehtäessä ja selvittää Pysäkin mahdollisen muun käytön. Siihen saattaa vaikuttaa loppuvuodesta tapahtunut vesivahinko.


Seurakunta antaa Pikku-Sappeen metsiä frisbeegolfradan käyttöön

Pälkäneen seurakunta on valmis antamaan Pikku-Sappeen vieressä olevat metsänsä frisbeegolfradan käyttöön. Uuden radan korit siirretään lakkautetulta Harhalan koululta, jonka kunta on laittamassa myyntiin.
Pikku-Sappeen frisbeegolfradan väylät myötäilevät hakkuu-uria, joilta raivataan aluskasvustoa ja hakkuutähteitä. Puita ei tarvitse kaataa, mutta radasta aiheutuu jonkin verran maaston kulumista.
Seurakunta on valmis antamaan metsänsä kymmeneksi vuodeksi kunnan käyttöön. Kirkkoneuvosto edellyttää, että kunta vastaa frisbeegolfradan kunnossapidosta ja turvallisuudesta. 

Tavase on maksanut seurakunnalle lähes 16 000 euroa

Pälkäneen seurakunta antaa Vaasan hallinto-oikeudelle vastaselvityksen tekopohjavesiyhtiö Tavasen lupahakemuksesta. Apuna käytetään vesiasiantuntija Risto Reijosta, johon myös kunta on tukeutunut omissa valituksissaan ja vastineissaan.
Pälkäneen seurakunta omistaa metsiä Syrjänharjussa, johon Tavase suunnittelee tekopohjavesilaitosta. Laitos toisi rajoituksia Isolukon alueelle ja aiheuttaisi seurakunnalle taloudellisia menetyksiä.
Vastaselvityksen avulla seurakunta pyrkii varmistamaan, että sen näkemys kuuluu hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, johon kaikki Tavase-ratkaisut ovat edenneet. Vastaselvityksessä seurakunta oikoo sekä Tavasen vastineen että Pirkanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten lausuntojen virheellisiä tietoja.
Tavase on työllistänyt seurakuntaa yli 15 vuoden ajan ja aiheuttanut myös merkittäviä kustannuksia. Tuoreimman vastaselvityksen jälkeen muistutuksiin ja valituksiin on kulunut jo lähes 16 000 euroa.


Kulttuuripääkaupunki 2026 toisi esiin rauniokirkkoa

Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026 valitaan Suomesta. Ehdokkaita ovat Tampere, Oulu ja Savonlinna. Hakijat viimeistelevät parhaillaan hakemuksiaan, ja valinta tehdään kesäkuussa.
Pälkäne on 19 muun pirkanmaalaiskunnan kanssa mukana Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Pälkäneen kärkikohteena toimisi rauniokirkko.
Vanhankirkon suojeluyhdistyksen tavoitteena on kattaa kirkkoraunio lasikatolla. Se tekisi rauniokirkosta ainutlaatuisen tilan, jossa voitaisiin järjestää messuja, konsertteja, juhlia ja muita kulttuuritilaisuuksia tähtitaivaan alla.
Merkkipäivinä rauniokirkko on tarkoitus myös valaista näyttävästi. Pälkäneellä on suunniteltu erityistä teemavalaistusta syyskuun lukutaitopäiväksi, sillä rauniokirkko on kansainvälisesti merkittävä sivistyksen symboli. Daniel Medelplan veisti reilut 300 vuotta sitten Pälkäneellä puulaatat, joilla painettiin katekismusta isovihan hävityksen keskellä. Myöhemmin Pälkäneen pappilassa kasvoi Theodolinda Hahnsson, josta tuli ensimmäinen suomeksi kirjoittava naiskirjailija.
Rauniokirkon teemavalaisua on kaavailtu myös muun muassa äidinkielen, luonnon ja arkkitehtuurin päiviksi ja itsenäisyyspäiväksi.