Kirkkoneuvoston päätöksiä

20.11.2019 01.01

Pälkäneen kirkkoneuvosto käsitteli 28. lokakuuta muun muassa ensi vuoden budjettivalmistelua, terveyskeskuksen hartauksien päättymistä ja partion kanssa tehtävää yhteistyötä.

Seurakunnan talous pysyy alijäämäisenä

Pälkäneen seurakunnan tulevan vuoden budjetti on jäämässä noin 117 000 euroa alijäämäiseksi. Myös kuluvan vuoden talousarvio on 100 000 euroa alijäämäinen. Kaksi alijäämäistä vuotta uhkaavat syödä valtaosan aiemmilta vuosilta kertyneestä 289 000 euron ylijäämästä.
Ensi vuoden budjettia laatiessaan jokainen toimiala on tavoitellut prosentin säästöjä toimintamenoistaan. Suurempia säästöjä haetaan talouden tasapainotuksella. Seurakunta pyrkii vähentämään sekä kiinteistö- että henkilöstökulujaan. Säästöjä selvittävä työryhmä tekee esityksensä mahdollisista kiinteistöje
n luopumisesta joulukuussa. Seurakunta on jo vähentänyt väkeään, kun muualle siirtyneille  talouspäällikölle  ja  kappeliseurakunnan kanttorille ei palkattu seuraajaa. Aiemmin on jätetty täyttämättä Pälkäneen suntion ja kahden nuorisotyönohjaajan tehtävät.
Pälkäneen seurakunnan kirkollisveroprosentti on ensi vuonna 1,8. Kirkollisverotuloista kaksi kolmasosaa kuluu henkilöstökuluihin ( 65,9%)  ja neljäsosa kiinteistöihin (25,7%)
. Henkilöstökulut ovat kasvamassa, kun kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset päättyvät maaliskuussa. Myös kiinteistöt nielevät entistä enemmän. Eniten ovat kasvaneet sähkökustannukset. Lisäksi korjaus- ja lämmityskustannusten kasvu koettelee taloutta.


Seurakunta haluaisi jatkaa terveyskeskuksen hartauksia

Keskiviikkohartaudet Kangasalan terveysaseman vuodeosastolla päättyivät elokuun lopussa. Terveyskeskus perusteli hartauksien lopettamista vähäisellä osallistujamäärällä. Pälkäneen kirkkoneuvosto ei niele perustetta, sillä viime vuonna hartauksissa oli keskimäärin 13 osanottajaa. Potilaiden lisäksi mukana on usein myös omaisia. Osanottajamäärä on hyvä moniin muihin sairaaloihin verrattuna.
Tänä vuonna hartauksien keskimääräinen osanottajamäärä on laskenut yhdeksään. Terveyskeskuksen mukaan lasku johtuu siitä, että vuodeosastolla on entistä vähemmän pitkäaikaispotilaita ja entistä enemmän monisairaita sekä akuuttipotilaita. Pälkäneen kirkkoneuvosto ilmoitti, ettei terveyskeskukselta pyydetty selvitys hartauksien lopettamisesta tyydytä seurakuntaa.
Toiminnasta ei aiheudu kustannuksia terveyskeskuksille. Seurakunnat haluaisivat jatkaa hartaushetkiä. Pälkäneen seurakunta katsoo, että erityisesti sairauden kohdatessa tai kuoleman lähestyessä kokonaisvaltaisessa hoidossa kuuluisi ottaa huomioon fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden lisäksi myös hengelliset tarpeet. Papit ja kanttorit kohtaavat hartaushetkien yhteydessä potilaita, käyvät heidän kanssaan keskusteluita, jakavat ehtoollista ja rukoilevat sairaiden puolesta.
Seurakunnat ovat pitäneet vuodeosaston hartauksia vuosikymmenten ajan. Alkuun mukana olivat Sydän-Hämeen kaikki viisi seurakuntaa. Seurakuntaliitosten jälkeen vuorot on jaettu niin, että Kangasalan seurakunnalla on kolme ja Pälkäneen seurakunnalla yksi hartausvuoroa kuukaudessa. Noin puolen tunnin hartaushetken jälkeen vapaaehtoiset ovat järjestäneet osanottajille kirkkokahvit. Vapaaehtoistoiminnasta on vastannut pälkäneläinen Pirkko Nissi.
Kangasalan terveyskeskuksessa annetaan pääosa pälkäneläisten saattohoidosta. Omaisten pyynnöstä pälkäneläispapit käyvät edelleen Kangasalla jakamassa ehtoollista ja pitämässä hartauksia saattohoitopotilaille.



Partio pohtii, miten tiiviissä yhteistyössä se toimii seurakunnan kanssa

Pälkäneen seurakunta avustaa partiolippukunta Kostian Kahlaajia ensi vuonna 2000 eurolla. Lisäksi seurakunta tarjoaa partiolaisille toimitilat: kirkon alakerrassa olevan partiokolon sekä Aivujärven laavun.
Ensi vuonna partiolippukunnan ja seurakunnan on tarkoitus tehdä taustayhteisösopimus, jossa määritellään yhteistyön sisältö; millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja osallistuuko lippukunta seurakunnan toimintaan.
Suomen partiolaisten valmisteilla olevan uuden peruskirjan mukaan lippukunnat voivat muuttua uskonnollisesti sitoutumattomaksi, tunnustuksettomaksi, uskontoneutraaliksi tai moniuskontoiseksi.
Pälkäneellä seurakunnan ja partiolaisten yhteistyö on ollut hyvää ja luontevaa. Tulevaisuudessa seurakunnan yhteistyö Kostian Kahlaajien kanssa riippuu siitä, minkä linjan lippukunta ottaa suhteessa kristinuskoon ja luterilaiseen kirkkoon.
Partioharrastus ei edellytä kirkkoon kuulumista. Jatkossa joudutaan kuitenkin pohtimaan muun muassa sitä, missä kirkkoon kuulumattomat antavat partiolupauksensa. Pälkäneellä lupaus on annettu perinteisesti itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa.
Kostian Kahlaajissa on 122 jäsentä, joista alle 18-vuotiaita on 82. Syksyllä toimintansa aloitti seitsemän ryhmää: kaksi ryhmää sudenpennuissa (7–9-v), yksi seikkailijoissa (10–12-v), kaksi tarpojissa (12–15-v), yksi samoajissa (15–17-v) ja yksi vaeltajissa (18–22-v).
Viime vuonna lippukunta järjesti 27 omaa kokoontumista, leiriä ja retkeä sekä osallistui 17 muiden järjestämään tapahtumaan. Yhteensä erilaisia tapahtumia oli 44.
Pälkäneen seurakunnan kanssa yhteisiä perinteisiä tapahtumia ovat partiolaisten kirkkopyhä huhtikuussa ja lupauksenanto itsenäisyyspäivänä joulukuussa. Lisäksi seurakunnan kanssa on järjestetty muun muassa yhteisiä vaelluksia ja metsäkirkkoja.


Urkuremontin kolmas vaihe maksaa 10 400 euroa

Pälkäneen kirkon urkujen palkeet uusitaan ja elohopeatremolit vaihdetaan uusiin elektronisiin tremoloihin. 10 400 euroa maksava kolmas vaihe saattaa päätökseen urkujen huollon.
Urkujen soittopöytä huollettiin vuosi sitten ja loppukesästä urut puhdistettiin ja viritettiin uudelleen. Viimeisessä vaiheessa tarkistetaan urkujen ilmalaatikoiden pienten venttiilipalkeitten kunto. Arviolta viidesosa lähes 1500 palkeesta menee vaihtoon.
Ensi vuonna tehtävän paljeremontin jälkeen urut eivät tarvitse suurta huoltoa vuosikymmeniin.
Kalliin urkuremontin vuoksi Pälkäneen kirkkokuoro ei anonut toiminta-avustusta vuodelle 2020. Luopioisten kirkkokuoroa seurakunta avustaa 2000 eurolla. Avustuksen turvin kuoro palkkaa itselleen kuoronjohtajan. Pälkäneen emäseurakunnan kirkkokuoroa johtaa kanttori, mutta Luopioisten kappeliseurakunnalla ei ole enää omaa kanttoria.


Hautausmaan maksut ja tilavuokrat ennallaan

Hautauksen, hautapaikkojen ja hautojen hoidon hintoihin ei tehdä ensi vuodelle muutoksia Pälkäneellä. Taksoista päätti kirkkoneuvosto.
Hautapaikka maksaa pälkäneläisille 200–300 euroa ja uurnahautapaikka 100 euroa. Ulkopaikkakuntalaisille hinnat ovat kaksinkertaiset. Pälkäneläisille rintamaveteraaneille ja heidän puolisoilleen hautapaikat ovat maksuttomia.
Arkkuhautaus maksaa 400 euroa ja uurnahautaus 160 euroa. Hinta sisältää haudan avaamisen ja peittämisen sekä hautapaikan kevätkunnostuksen.
Omaiset voivat tehdä seurakunnan kanssa sopimuksen hautojen hoidosta. Kesäkauden hoito maksaa 80–130 euroa ja uurnahaudan hoito 40–55 euroa. Hinta sisältää kukkapenkin kasvualustan kunnostuksen, kesäkukat sekä niiden istutuksen, kastelun, hoidon ja poistamisen. Edullisempi kasteluhoito sisältää omaisten istuttamien kukkien kastelun ja siistimisen hoitokauden aikana.
Kirkkoneuvosto piti myös tilojen vuokrat ennallaan. Pälkäneen seurakuntalaiset eivät maksa kirkosta, kappelista tai seurakuntatalosta vuokraa toimitusten yhteydessä. Muiden seurakuntien jäsenille kappeli maksaa 80 euroa ja kirkko 100 euroa. Kirkkoon kuulumattomille kappelia ja kirkkoa vuokrataan kristillisiin toimituksiin 300 ja 375 euron hintaan.
Rauniokirkosta perittävä 200 euron vuokra menee kirkkorauniota hoitavalle suojeluyhdistykselle.
Seurakuntakeskuksen vuokra on Pälkäneen seurakuntalaisille 105–135 euroa. Pelkän keittiön hinta on 70 euroa ja kerhohuoneen 50 euroa. Seitsyen leirikeskuksen yleisistä tiloista peritään 140 euron vuokraa ja majoitustiloista 390 euroa. Muiden seurakuntien jäsenille hinnat ovat korkeammat.


Seurakunta liittyy aluekeskusrekisteriin

Pälkäne ja kymmenen muuta seurakuntaa liittyvät vuodenvaihteessa Tampereen aluekeskusrekisteriin.
Aluekeskusrekisterin hoidettavaksi siirtyvät virkatodistuksiin, sukuselvityksiin, avioliiton esteiden tutkintaan, sukututkimuksiin ja kirkollisten toimitusten rekisteröintiin liittyviä asioita. Siirtoon on valmistauduttu muun muassa kirkonkirjojen digitoinnilla.
Aluekeskusrekisteri palvelee Näsilinnankatu 26:ssa arkisin kello 9–15. Lisäksi sähköiset lomakkeet löytyvät aluekeskusrekisterin nettisivuilta.

 

« Uutislistaukseen