Verotulojen kasvu toi hyvän tuloksen

Kirkollisvero muodosti lähes 75 prosenttia seurakunnan kokonaistuloista. Valtionrahoitusta kertyi 130 500 euroa ja toimintatuottoja 356 000 euroa, jossa on 40 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna.
Toimintakulut kasvoivat vielä verotuloja enemmän eli 14,6 prosenttia. Toimintaan käytettiin 1,58 miljoonaa euroa. Vaikka henkilöstökulut kasvoivat 6,3 prosentilla, niiden osuus toimintakuluista aleni 49 prosenttiin. Edellisvuosina henkilöstökulujen osuus oli 53 prosenttia.
Palveluiden ostoihin käytettiin 25 prosenttia ja tavaraostoihin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vuosikatetta kertyi 261 685 euroa ja seurakunnan rahavarat kasvoivat vuoden aikana 220 649 eurolla. Taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää 706 797 euroa.
Suunnitellut investoinnit eivät toteutuneet kaikilta osin. Vainajiensäilytystilan kylmiön uusinta jäi kesken ja kattohankkeita ei aloitettu.

Pienenevän seurakunnan on sopeuduttava
Muiden seurakuntien tavoin Pälkäneen seurakunnan haasteet ovat aleneva jäsenkehitys ja tulevaisuudessa sen myötä pienenevät verotulot, mikä vaatii niin toiminnan kuin talouden jatkuvaa sopeuttamista.
Seurakunnan jäsenmäärä pieneni viime vuoden aikana 127:llä eli 2,7 prosentilla. Pudotus oli suurin sitten vuoden 2014. Vuoden lopussa jäseniä oli 4593 eli 72,5 prosenttia pälkäneläisistä. Ennusteen mukaan jäsenmäärä laskee alle 4000:een kahdeksassa vuodessa.
Jäsenmäärän väheneminen johtuu kuolleisuutta pienemmästä syntyvyydestä. Myös muuttoliike vie väkeä enemmän kuin tuo. Pälkäneelle syntyi viime vuonna pieni ikäluokka, ja siitäkin vain 60 prosenttia kastettiin. Kastettuja oli 25 ja haudan lepoon siunattuja 75. Seurakuntaan liittyi kaksi kertaa edellisvuotta enemmän uusia jäseniä, yhteensä 22. Kirkosta eronneiden määrä kasvoi 58:een.
Jäsenten tapaan myös seurakunnan henkilöstö ikääntyy. Keski-ikä on 56,5 vuotta, ja tulevien vuosien aikana moni jää eläkkeelle.

Toiminta elpyi koronavuosien jälkeen
Pälkäneen seurakunnassa järjestettiin viime vuonna piispantarkastus. Sen yhteydessä saadun palautteen mukaan ovet auki -strategia näkyy toiminnassa: seurakuntalaisilla on mahdollisuus tulla, olla ja tehdä. Lisäksi kiitettiin positiivista ilmapiiriä, yhteenkuuluvuutta ja monipuolista toimintaa.
Kinkerit alkoivat uudelleen kahden vuoden koronatauon jälkeen. Toiminta elpyi muutenkin koronaa edeltävälle tasolle. Erityisesti tämä näkyi kesätoiminnassa, joka on seurakunnan aktiivisinta aikaa, koska myös vapaa-ajan asukkaat ovat mukana toiminnassa.
Vuoden aikana järjestettiin 1 866 kirkollista toimitusta, jotka keräsivät lähes 40 000 osanottajaa. Heistä reilut 2000 osallistui verkon kautta, sillä messujen striimaus on jatkunut myös korona-ajan jälkeen.