MITÄ SINÄ HALUAISIT MUUTTAA?

Paasto tuo mieleen ehkä ensimmäisenä ravintoon liittyvän ruuan välttämisen. Moni alkaakin joulun yltäkylläisyyden jälkeen niukentaa syömisiensä määrää tai valikoimaa. Tuttuja ovat tipaton tammikuu, herkuton helmikuu, suklaalakko, pätkäpaasto, ekopaasto, ruuasta pidättäytyminen ja moni muu. Moni terveysasiantuntija puhuu paaston puolesta nimenomaan terveydellisestä näkökulmasta. Terveyskirjasto sanoo nuivan tieteelliseen tapaansa: ”Paastosta ei ole yksiselitteisesti osoitettu olevan fysiologista hyötyä terveydelle. Erilaisten paastojen vaikutuksista ihmisille ei ole tarpeeksi luotettavia pitkäaikaistutkimuksia. Oikein toteutettuna paastosta ei ole kuitenkaan haittaa terveelle ihmiselle.” 

Kirkkovuodessa paastonaika on ajanjakso, joka on varattu katumukselle, Jumalan pelastustekojen seuraamiselle ja ihmissuhteiden pohtimiselle, lähimmäisten auttamiselle. Paastonaikaan laskeutumiseen kutsuu laskiainen ja se päättyy pääsiäisen suureen ilon juhlaan. Uskonnollisessa paastossakin perinteistä on ollut ruuasta, erityisesti lihasta kieltäytyminen. Oleellista on kuitenkin, että paastossa katsotaan itseen, omaan sydämeen päin. Jeesus sanoo: ”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.” (Matt. 6:16–18) Luterilaisessa paastossa ei ole tiukkoja sääntöjä, mitä syödä ja mitä jättää syömättä, mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä, mutta Matteuksen evankeliumin kuudes luku kokonaisuudessaan antaa säännön sille, mihin suunnata ajatukset paaston ajassa. Paastoamisen tavoitteena ei ole kultaisen kruunun tavoittelu muiden ihailun ja ihmettelyn saavuttamiseksi, vaan nimenomaan kruunusta luopuminen ja itsensä tyhjentäminen Kristuksen vastaanottamiseen pääsiäisen juhlassa.

Toisin kuin Terveyskirjasto paaston fysiologisesta merkityksestä sanoo, hengellisestä paastosta on pitkäaikaisnäyttöä, sillä uskonnollisin perustein on paastottu jo ikiaikaisesti. Sen tulokset ovat olleet merkittäviä hengelliselle terveydelle ja mielen puhdistumiselle. Oikein toteutettuna hengellisestä paastosta ei ole haittaa kenellekään. Oman elämän ja ajattelun kirkastaminen sekä kristillisen arvomaailman mukainen katseen suuntaaminen lähimmäiseen tuovat elämään henkistä terveyttä. Hyvin tiedämme myös sen, että henkinen terveys heijastuu koettuun kokonaisterveyteen: Mens sana in corpore sano eli terve sielu terveessä ruumiissa, sanonta on jo antiikin ajoista vakuuttanut kokonaisvaltaista terveyskäsitystä. 

Olen omalla kohdallani päättänyt muun paaston ohella kilvoitella älypuhelimen kanssa. Siitä on tullut liiallisesti kämmenen jatke ja sisältö. Turhanaikaisten Instagram-kelojen tuijottelu, itselle tuntemattomien ihmisten elämään kurkistelu on kuin olisin sittenkin sortunut juorulehden kestotilaukseen. Kokonaan some-kanavien seuraamisesta en aio luopua, koska moni kanava toimii tärkeänä tiedonjakeluverkostona. Tavoitteenani on vähentää riittävästi ja haasteellisen paljon sekä lähimmäisiä tyydyttävästi puhelimen  tuijottelua ja sen ajatuksetonta selaamista ja tällä tavalla puhdistaa ajatuksiani ja aikaani muille asioille elämässäni. Palautteen saan helposti, kunhan uskallan kuunnella. Tämä on itselleni iso asia, sinulle lukijana ehkä täysin merkityksetön. Mikä sinulle on se asia, jota haluat tutkia? Kutsun sinuakin kulkemaan paaston aikaa ja kilvoittelemaan oman sisimpäsi kanssa.

Kirsi Urkko
Pälkäneen kirkkovaltuuston puheenjohtaja