Uutislistaukseen

TAYS keskussairaalan hiljaiseen huoneen näkyvän jouluseimen. TAYS keskussairaalan hiljaiseen huoneen näkyvän jouluseimen.

Maailman valo - elämän valo. Loppiaisen sana

5.1.2021 10.08

Tänä jouluna rakensimme TAYS keskussairaalan hiljaiseen huoneeseen kuvassa näkyvän jouluseimen. Rakennuspuuhissa toimivat sairaalapapit ja täällä työtä tekevät seurakunnan lastenohjaajat. Seimiasetelma on kutsunut adventin ja joulun aikana hiljentymään: henkilökuntaa työn kiireen keskeltä tai ohikulkevia potilaita tai heidän läheisiään omista elämäntilanteistaan. Seimen ääreltä on voinut poimia mukaansa myös enkelikonvehteja.

Tänään vuoden 2021 ensimmäisenä työpäivänä pyysin vastasyntyneiden tehon hoitajaa poikkeamaan seimen äärelle ja tarjosin evääksi enkelikarkkeja työhön ja elämään. Hän oli yllättynyt, että seimi on vieläkin tässä. Niin - vasta loppiaisen jälkeen on aika pakata seimen väki odottamaan uutta kirkkovuotta.
On siis aika vielä hetkeksi pysähtyä seimen äärelle ja loppiaisen sanan ääreen. Seimiasetelman keskellä tuikkii pieni kynttilä. Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” 

Aivan kuin kastetilaisuudessa, kun vastakastetun pienokaisen vanhemmille ojennetaan sytytetty kastekynttilän elämää valaisemaan. Tiedämme, että loppiaista vietettiin jo 200-luvulla Jeesuksen syntymä- tai kastejuhlana. 
Loppiaisena kuljemme tietäjien matkassa, tähden johdattamina Jeesuksen luokse. Raamattu ei kerro tietäjien lukumäärää, mutta jo varhain kirkossa vakiintui tietäjien määräksi kolme. Tämä uskomus perustuu todennäköisesti evankeliumien mainitsemiin kolmeen lahjaan: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Kulta on kuninkuuden, suitsuke jumaluuden, rukouksen ja pappeuden, mirha uhrikuoleman, ruumiin voitelemisen vertauskuva. Myöhemmin vakiintui myös käsitys, että tietäjät olivat kuninkaita. 

Joka tapauksessa he tiesivät Betlehemin tähden tarkoittavan Messiaan syntymää. Vaikka heidän matkaan lähtemisensä ja matkantekonsa perustui tietoon, he saivat kokea ihmeellistä Jumalan johdatusta. Tiedon pohjalta he menivät Jerusalemiin kyselemään Messiaan syntymäpaikkaa, mutta siellä ei siitä tiedetty mitään. Jumala itse kuljetti heidät oikeaan paikkaan. 

Edelleen Jumala puhui näille tietäjille unessa. Herodes oli keksinyt juonen päästäkseen eroon maailman Vapahtajasta, mutta Jumala teki sen tyhjäksi. Uneen uskoen tietäjät muuttivat paluureittiään Jumalan tahdon mukaiseksi. 
Tietäjät siis lähtivät matkaan tiedon varassa, mutta lopulta usko ja johdatus toimivat heidän matkaoppaanaan.

Meidän maailmassamme korostuu tiedon ensisijaisuus. Raamattu yrittää opettaa meille uskon varaan jättäytymistä. Maria ja Joosef saivat ilmoituksen Jeesuksen syntymästä enkelin kautta. Heidän oli jättäydyttävä uskon varaan. Joulu-evankeliumin ensisijaisina toimijoina korostuvat paimenet, jotka ottivat Jumalan viestin vastaan ja uskoivat sen ja lähtivät kumartamaan Jeesusta. 

Ensin Jumalan Pojan luokse tulivat siis ne, jotka lähtivät matkaan uskon ja luottamuksen varassa, vasta sitten lähtivät liikkeelle tiedon pohjalta toimivat. Kun he saapuivat päämääräänsä he eivät ryhtyneet tieteelliseen väittelyyn – Jeesus ei ollutkaan heille tutkimuskohde – vaan he antautuvat uskon varaan kumartuen maahan asti.
He heittäytyivät jumalallisen eteen, oma viisaus astui syrjään, nöyryys ja pyhän kunnioitus kumpusi sisimmästä. He kumartuivat kunnioittamaan ihmistä suurempaa totuutta

”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Tätä sanomaa säteilee seimen lapsi. Jeesus-lasta kumartamaan tulleet itämaan tietäjät muistuttavat, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä tämän valon johdatettaviksi ja edelleen tätä valoa itse jakamaan. Itämaan tietäjät veivät aarteensa Jeesukselle. Meidän aarteemme on kaikki se hyvä, mitä saamme Jumalalta. 

Eija Kasari
sairaapastori
Laitikkala