Uutislistaukseen

Pälkäneläiset ovat tyytyväisiä seurakuntaansa ja valmiita vapaaehtoistyöhön

29.9.2020 12.38

Pälkäneen seurakunta sai lähes kiitettävän arvosanan Taloustutkimuksen asiakaskokemustutkimuksessa. Pälkäneläisten kokonaisarvosana seurakunnan toiminnasta oli 7,9 asteikolla 0–10. Kolmasosa haastatelluista antoi seurakunnalle kiitettävän arvosanan ja yli puolet hyvän tai tyydyttävän. Kuutoseen tai heikompaan arvosanaan kokonaistyytyväisyydessä päätyi 14 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimus haastatteli sata pälkäneläistä maaliskuun puolivälissä. Satunnaisesti poimitut 15–79-vuotiaat haastateltavat vastasivat kysymyksiin puhelimessa. Vastaajista puolet asuu Onkkaalassa. Myös kirkkoon kuuluneiden osuus vastaa melko tarkasti nykytilannetta. Vastaajista 82 prosenttia on seurakunnan jäseniä.

Pälkäne pärjäsi verrokkiseurakuntia paremmin

Tutkimukseen osallistui 21 seurakuntaa eri puolilta maata. Pääosin mukana oli pienten kaupunkien ja kehyskuntien seurakuntia. Helsingistä tutkimukseen osallistui kaksi seurakuntaa.
Pälkäne pärjäsi verrokkiseurakuntia paremmin lähes kaikilla osa-alueilla. Tutkituissa seurakunnissa kokonaistyytyväisyyden keskiarvo oli 7,6, Pälkäneellä 7,9.
Tyytyväisimpiä seurakuntaan ovat eläkeikää lähestyvät pälkäneläiset. Parhaat arviot seurakunta saa kirkollisista toimituksista ja jumalanpalveluksista. Eniten parannettavaa nähdään hautausmaiden ja historiallisten rakennusten hoidossa sekä vastuullisessa ja oikeudenmukaisessa taloudenpidossa. Tähän vaikuttanee vuonna 2010 paljastunut kopiokonehuijaus, josta seurakunta kärsi yli miljoonan euron vahingot.
Muiden seurakuntien tapaan heikoimman arvion Pälkäneen seurakunta sai jalkautumisesta. Seurakunnan toivotaan toimivan aktiivisemmin muuallakin kuin omissa tiloissaan.
Tutkimuksessa esiin nousseeseen toiveeseen vastataan osallistumalla väkeä kokoaviin tapahtumiin. Esimerkiksi Pälkäneen Pimeen kaupan illassa seurakunta tarjosi Valoisan vaihtoehdon: kylän hulinasta saattoi siirtyä kirkkoon kuulemaan musiikkia ja kuoron harjoituksia sekä laulamaan toivevirsiä. Kesätapahtumissa seurakunta on näkynyt tänä vuonna tavanomaista vähemmän, koska koronaepidemian vuoksi muun muassa kyläkirkot peruttiin.
 

Vapaaehtoisissa paljon potentiaalia

Asiakaskokemustutkimuksen mukaan pälkäneläiset ovat verrokkiseurakuntia sitoutuneempia seurakuntaan. Neljäsosa kirkkoon kuuluvista on ajatellut eroavansa ja kirkkoon kuulumattomista joka kymmenes harkitsee kirkkoon liittymistä.
Sitoutuminen kotikuntaan on Pälkäneellä vähäisempää kuin muilla tutkimuspaikkakunnilla. Vastaajista lähes kolmasosa aikoo muuttaa Pälkäneeltä – vaikka asukkaat ovat omaan elämäntilanteeseensa tyytyväisempiä kuin muilla tutkimuspaikkakunnilla. Suurinta huolta kannetaan ilmastonmuutoksesta, kirkko- ja uskontokeskustelun sävystä sekä maahanmuutosta.
Tutkimuksen mukaan Pälkäneen seurakunta voi tavoittaa nykyistä enemmän vapaaehtoistoimijoita. Eniten vastaajia kiinnostaa vanhusten ja yksinäisten sekä lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ. Halukkuutta löytyy myös tarjoilu- ja ruuanlaittotehtäviin sekä leiri- ja kerhoavustajiksi.
Naiset ovat miehiä valmiimpia vapaaehtoistyöhön. Potentiaalia löytyy kaikista ikäluokista, ja työssä käyvät ovat valmiimpia toimimaan seurakunnassa kuin eläkeläiset ja opiskelijat. Jopa kirkkoon kuulumattomista yli neljäsosa olisi valmis seurakunnan vapaaehtoistoimintaan.
Tulevan vuoden toimintasuunnitelmassa pohditaan, miten vapaaehtoisia voidaan hyödyntää koronaepidemian aikaan. Turvamääräysten vuoksi vapaaehtoisten toimintaa on rajoitettu, vaikka monet olisivat halunneet olla aktiivisemmin mukana. Myös seurakunnan työntekijöiden arki meni uusiksi, kun lähes kaikki toiminta lopetettiin ja jumalanpalvelukset välitettiin netin kautta. Lisäksi työntekijät soittivat yli 500 ikäihmiselle, joiden elämään rajoitukset vaikuttivat rankimmin.

Tutkimustuloksia hyödynnetään strategiassa

Tutkimuksen antia hyödynnetään seurakunnan strategiassa. Seurakunnan vahvuuksia ovat jumalanpalvelukset, juhlapyhien tilaisuudet ja kirkolliset toimitukset. Kehittämiskohteeksi nousi muun muassa aktiivisempi viestintä ennen kaikkea verkossa. Vastaajat pitävät seurakunnan nettisivuja tärkeänä viestintäkanavana.
Seurakunta kysyi myös mielipiteitä edessä olevista säästöistä. Vastaajista yli puolet katsoi, että säästöjä pitäisi tehdä ensisijaisesti kiinteistöistä. Valmiimpia ollaan luopumaan leirikeskuksesta ja seurakuntataloista. Kiinteistöjen karsiminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä mitä lähempänä tilat ovat, sitä tärkeämmiksi ne koetaan.
Kiinteistöt nielevät 26 prosenttia seurakunnan menoista. Suurimmat kustannukset koituvat kirkoista, joiden lämmittämiseen kuluu yli 150 000 euroa vuodessa.